Suomalaisen kemian supertähti

Orionin alkuvuosien johtohahmoiksi varsinaisen perustajakolmikon eli Onni Turpeisen, Wikki Walkaman ja Eemil Tuuralan rinnalle nousee kaksi vaikutusvaltaista miestä: Suomen ensimmäisen yksityissairaalan Mehiläisen perustanut lääketieteen tohtori K.F. Hirvisalo sekä ”Mestarina” tunnettu Gustaf Komppa.

Komppa on Teknillisen korkeakoulun kemian professori, ja hän on saavuttanut maailmanmainetta selvittämällä vuosisadan alussa kamferin kemiallisen rakenteen. Komppa keksii myös menetelmän kamferin teolliseen valmistukseen. Kompassa yhdistyykin kiehtovalla tavalla tiedemiehen utelias luonne ja liike-elämän vaikuttajan tarkka vainu: tutkimustyön ohella hän johtaa vuosien ajan paitsi Orionin myös Suomen Gummitehdas Oy:n hallitusta.

Samalla intohimolla Komppa paneutuu rakkaaseen harrastukseensa: eksoottisiin kasveihin. Harrastus käynnistyy jo 1900-luvun alkuvuosina, mutta varsinaiseen kukoistukseen se puhkeaa vuonna 1919, kun Komppa Siiri-vaimoineen hankkii Karjalohjalta Tammiston tilan. Alueen maaperä on kalkkipitoista ja kasvillisuus rehevää, ja Lohjanjärven ansiosta ilmasto on monille eksoottisille kasvilajeille suotuisa.

Suomen Kuvalehti kuvailee Komppien arboretumia 1930-luvulla näin: ”Ulkomaalaiset havu- ja lehtipuut ovat kaiken taustana. Eräässä puutarhan osassa on lammikko ja siinä vesikasveja. Lammikon yläpuolella kiveenlouhitut portaat johtavat jyrkkää kallioseinämää ylös ’alpeille’, ja mitä moninaisimmat kalliokasvit kurkottautuvat esiin jokaisesta kiven raosta ja kallion halkeamasta. Lammikon seutu rehevine kasvustoineen ja outoine lajeineen tuo eteläiset maat mieleen; se on Tammiston ’tropiikki’. ”