Sydänpotilaan viimeinen oljenkorsi

Eräänä elokuisena keskiviikkoaamuna vuonna 2009 Orion lääkinnällisen johtajan Paula Rytilän puhelin pirisee, ja alkaa jännittävä kilpajuoksu aikaa vastaan.

Soitto tulee New Yorkista, Montefiore Medical Center -sairaalasta, jossa makaa sydänsiirron hylkimisreaktiosta kärsivä potilas. Lääkärit uskovat, että pelastus voisi löytyä Orionin valmistamasta Simdaxista, joka on tarkoitettu sydämen vajaatoiminnan hoitoon. Ongelmana on, ettei lääkkeelle ole vielä myyntilupaa Yhdysvalloissa – ja hoitoa tarvitaan pian!

”Aluksi näytti, ettei tämä millään hoidu. Sitten tuli tunne, että on pakko yrittää”, Paula Rytilä muistelee.

Yhdysvaltain lääkeviranomainen on jo myöntänyt sairaalalle hätäluvan Orionin lääkkeen käyttöön, mutta vaatimukset täyttävä pakkaus voidaan saada vain Euroopasta – ja nopeimmin se näyttäisi onnistuvan suoraan valmistajalta.

Ihmeellinen sattuma on se, että juuri soittoa seuraavana päivänä Orionin tuotantolinjastolla on tarkoitus ryhtyä valmistamaan Simdaxia englanninkielisiä paketteja. Vuorokauden kuluttua neworkilaisten soitosta kuljetusyhtiön auto nappaa Simdaxit kyytiin Espoon tehtaan pihalta ja seuravana yönä lääke matkaa lentokoneessa Atlantin yli.

Simdaxia kaivannut sydänpotilas alkaa toipua jo ennen lääkkeen tuloa, mutta pikatoimitus ei ole turha: lääkettä käytetään menestyksekkäästi toisen potilaan hoidossa.

”Akuuttihoidon erityislupapyyntöihin vastaaminen testaa Orionin toimintatavan ripeyttä ja joustavuutta. Orionilaiset ovat aina valmiita auttamaan ja pistämään itsensä likoon, kun ihmishenkiä on vaakalaudalla”, Paula Rytilä toteaa.