Orion evakossa: lääketehdas muuttaa Keuruulle

Toinen maailmansota käynnistyy syyskuussa 1939 Keski-Euroopassa, ja Suomessa aletaan varautua pahimpaan. Suunnitelmiin kuulu pääkaupungin virastojen ja suurimpien teollisuuslaitosten siirto muualle Suomeen. Evakko kutsuu myös Orionia ja paikaksi valikoituu Keuruu, toimitusjohtaja Erkki Leikolan kotipaikka.   

”Lauantaina, lokakuun 14 p:nä 1939, starttasi autokolonna, johon kuului 4 kuorma-autoa ja yksi linjuri, Orionin edestä kohti Keuruuta”, muisteli Orionin johtokunnan jäsen, kemian professori Niilo Toivonen 1950-luvulla. ”17 tunnin ajon jälkeen saavuttiin Keuruulle ja nälkäiset lääketehtaalaiset asettuivat soppajonoon yhdessä Keuruulla olevien sotilasjoukkojen kanssa. Ulkosalla pakin kannesta nautittu hernekeitto maistui erinomaiselta.”

Tehdas laitetaan saman tien pystyyn: parkettitehdas, jonka toiminta on sodan takia pysähdyksissä, muuttuu tabletti- ja salvaosastoksi ja osuusmeijeriin tehdään ampulliosasto. Astiat pestään ulkona 30-40 asteen pakkasessa.

Tuotanto saadaan nopeasti pyörimään – ensimmäiset tabletit ovat ulkona viikossa – mutta hetken ajan sodan uhan luullaan jo väistyneen ja osastot palaavat marraskuun puolivälissä Vallilan tehtaalle Nilsiänkadulle. Talvisota syttyy kuitenkin jo reilun viikon kuluttua ja edessä on jälleen matka Keuruulle, ja nyt mukana on entistä suurempi osa tuotantoa.

”Lääketehtaan työskentely sodan aikana, vieraissa, puutteellisissa olosuhteissa toi mukanaan vaikeuksia, jotka usein näyttivät ylivoimaisilta. Jonkinlainen hätäratkaisu kuitenkin aina löytyi ja työtä tehtiin lujasti, aika ajoin jopa kolmessa vuorossa”, Toivonen muisteli.      

Rauha Neuvostoliiton kanssa solmitaan 13. maaliskuuta 1940, mutta Orionin toiminta jatkuu Keuruulla vielä huhtikuun puoliväliin saakka.

Artikkelin kuvassa salvaosaston työskentelyä valvoo univormupukuinen osastopäällikkö Sigurd Gyllenbögel.